Hankkeella tarkoitetaan kaikkien metsänhoitotoimenpiteiden ja -toimien toteuttamista hankealueella hyvityskauden aikana. Hanke voi jatkua yhtäjaksoisesti usean todistuksen ajan. Sertifikaatit taas muodostavat niiden metsitettyjen alueiden summan, joilla toimenpiteet aloitettiin samaan aikaan ja joilla hiilidioksidipäästöjen nielu aloitettiin. Hankkeen kesto ulottuu kaikkien hankkeeseen kuuluvien sertifiointien ajalle.

Yksittäisten osa-alueiden vähimmäiskoko sertifioinnissa on 0,5 hehtaaria. Sertifioinnin 50 hehtaarin pinta-alasta alkaen eva kattaa tämän sertifioinnin auditointikustannukset. Ryhmäsertifioinnin avulla useilla metsänomistajilla on mahdollisuus auditoida pieniä alueita yhdessä, jotta päästään 50 hehtaarin rajaan.

Todistuksen osa-alueet voidaan erottaa toisistaan alueellisesti. Niiden on kuitenkin sijaittava samalla kasvualueella.

Uudelleenmetsittämiseen valitut puulajit katsotaan sopiviksi kyseiseen paikkaan ja ilmastokestäviksi "tunnustetun tieteellisen suosituksen" mukaisesti. Vastaavia suosituksia ovat esimerkiksi metsien kehitystyypit, osavaltioiden metsien istutussuunnitelmat, osavaltioiden edistämissuunnitelmat, metsäntutkimuslaitosten suositukset jne.

Jokaisella osa-alueella on oltava vähintään kolme puulajia. Yksi puulaji voi muodostaa 10-50 prosenttia alueesta. Tieteelliset suositukset (esim. WET) sallivat korkeammat osuudet. Kuivuusstressin tai tautien vuoksi epäonnistuneet puulajit sekä luontaisesti uudistuneet puulajit, jotka eivät sovellu alueelle, voivat kukin muodostaa enintään 20 prosenttia alueesta. Alueelle tuntemattomien puulajien osuus saa olla enintään 20 prosenttia. Yhden puulajin sekoittumattomat alueet saavat olla enintään 0,5 hehtaaria kokonaispinta-alasta riippuen. Puulajit, joiden osuus alueesta on alle 10 prosenttia, ovat sallittuja, mutta niitä ei lasketa vähimmäismäärään.

Jos seurannan ja siihen liittyvän todentamisen aikana tai muulla tavoin (esimerkiksi sopimuksen peruuttamisen vuoksi) käy ilmi, että hanke ei kehity hankeskenaarion mukaisesti, eli erityisesti, että hankeskenaariossa ennakoitua eva-päästöoikeuksien määrää ei ole saavutettu tai sitä ei ole saavutettu kokonaan, kyseessä on vajaus.

Jos vaje johtuu tekijöistä, joihin metsänomistaja voi vaikuttaa, metsänomistajan on korvattava vaje (riskipallo WB). Jos vaje johtuu tekijöistä, joihin metsänomistaja ei voi vaikuttaa, eva korvaa sen permanssipuskurin kautta (eva-riskialue).

Jos metsänomistaja myy maansa ja luovuttaa sen kolmannelle osapuolelle tai jos metsänomistaja kuolee, metsänomistajalla tai hänen perillisillään on erityinen peruutusoikeus. Jos sopimussuhde päättyy irtisanomiseen ennen hyvityskauden päättymistä, jaetut todistukset tältä alueelta on palautettava eva:lle. Jos sertifikaatit on jo myyty, tilalle on ostettava evan sertifikaatit muista hankkeista. Korvausvelvollisuus ei koske sitä, että uusi maanomistaja siirtyy sopimuksen jatkajaksi.

Sertifioinnilla tarkoitetaan niiden hankkeen osa-alueiden määrää, joiden osalta on samanaikaisesti vahvistettu, että ne täyttävät standardin vaatimukset. Näille osa-alueille lasketaan myös hiilidioksidipäästöjen lisävähennys, joka jaetaan todistusten muodossa. Sertifikaatteja voidaan hakea jatkuvasti hankkeen sisällä. Samojen osa-alueiden sertifiointia kutsutaan ensivarmennukseksi, kun taas samojen osa-alueiden myöhempiä varmennuksia kutsutaan uudelleensertifioinneiksi.

Metsänomistaja tai palveluntarjoaja toimittaa metsänuudistamisen jälkeen sertifiointihakemuksen eva-sertifiointialustan kautta. Tämän jälkeen suoritetaan auditointi työpöytätarkastuksen avulla ja paikan päällä alueilla. Kun auditointi on suoritettu onnistuneesti, laskettu ilmastotehokkuus jaetaan sertifikaatteina eva-rekisterissä.

Metsänomistajat voivat liittyä yhteen ja muodostaa hankeryhmän, johon kuuluu vähintään 2 ja enintään 12 metsänomistajaa. Ryhmän kokonaispinta-alan on oltava vähintään 50 hehtaaria (menetelmä "01 - metsän ennallistaminen") tai 150 hehtaaria (menetelmä "02 - metsänuudistaminen"), ja alueiden etäisyys toisistaan saa olla enintään 150 kilometriä. Jos metsänomistajat kuuluvat BWaldG:n 15 §:n mukaiseen yhteismetsänhoitoyhdistykseen, 12 jäsenen enimmäismäärää ei sovelleta.

Metsänomistaja saa keskimäärin noin 110 sertifikaatin suuruisen kertakorvauksen hehtaaria kohti koko hankkeen keston ajalta. Määrä on kuitenkin hyvin riippuvainen paikkatekijöistä ja suunnitelluista hanketoiminnoista.

Metsänomistaja voi myydä sertifikaatit ostajille (yrityksille) vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla (VCM). Välittäjinä voidaan käyttää myös hankekonsultteja ja/tai sertifikaattikauppiaita. Hankekonsultit hoitavat usein myös sertifikaattikaupan.

Metsänomistajan on "maksettava" todistukset takaisin, jos hän joko käyttää erityistä peruutusoikeuttaan tai jos syntyy puute, jonka hän olisi voinut estää.

Saksan liittotasavalta on asettanut itselleen kunnianhimoiset ilmastonsuojelutavoitteet, ja metsäekosysteemillä on keskeinen rooli niiden saavuttamisessa. Tutkimukset osoittavat jo nyt, että Saksan metsien ennallistamiseen ja uudelleenjärjestelyyn tarvitaan yksityistä pääomaa.

Ilmastokestävien metsien uudelleenmetsittäminen on yleensä nykyistä käytäntöä kustannusintensiivisempää ja siksi metsänomistajien on usein vaikeampi toteuttaa sitä, huolimatta kaikista hyvistä aikomuksista. Ilmastosertifikaateista saatavat tulot tarjoavat mahdollisuuden osarahoitukseen ja nopeuttavat ilmastoon sopeutuneiden metsien ennallistamista ja muuttamista siten, että puulajisto on monipuolisempi.

Jotta metsät toimisivat hiilinieluina pitkällä aikavälillä, niiden ilmastokestävyyttä on parannettava. Tämä lisääntynyt ilmastokestävyys ei kuitenkaan kehity itsestään, sillä metsät ovat "hitaita ekosysteemejä": Ilmastonmuutoksen vaatimuksiin sopeutetuilla ilmastonsuojeluhankkeilla luomme tätä joustavuutta ja saamme aikaa ja etumatkaa ilmastokatastrofin torjumiseen.

1 tonnin CO2-ekvivalenttitonnin nielukapasiteetin arvopaperistaminen.

Ennakkotodistukset myönnetään ennen kuin ilmastotehokkuus on tosiasiallisesti saavutettu ennusteen perusteella. Ne ovat lupaus siitä, että vastaava ilmastotehokkuus saavutetaan, ja ne annetaan hankkeen alussa.

Jälkikäteen myönnettävät todistukset myönnetään ilmastotulosten saavuttamisen jälkeen, ja ne perustuvat todellisiin, mitattavissa oleviin ja todennettavissa oleviin tuloksiin, jotka on saavutettu hanketoimien toteuttamisen jälkeen.

eva-ennakkotodistukset ovat dynaamisia: ne validoidaan alussa (ex-ante), mikä tarkoittaa, että ostaja voi olla varma siitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentämistehokkuus osoitetaan vaiheittain hankkeen keston loppuun asti (20-30 vuotta). Osana viiden vuoden välein toteutettavia seuranta- ja todentamisprosesseja nämä sertifikaatit todennetaan asteittain (jälkikäteen) tosiasiallisesti osoitetun ilmastotehokkuuden mukaisesti.

Metsänistutuksesta säädetään lainsäädäntökehyksessä, mutta pelkkä lakien olemassaolo ei automaattisesti takaa, että tieteeseen perustuvat ilmastonsuojelutavoitteet todella saavutetaan. Lakisääteisessä metsitysvelvoitteessa ei myöskään säädetä tietyistä puulajeista tai niiden määrästä. Esimerkiksi puhdas kuusivaltainen metsikkö voitaisiin istuttaa uudelleen alueelle, jolla puhdas kuusivaltainen metsikkö on jo menetetty ilmastonmuutoksen vuoksi: Tällöin metsän ilmastokestävyys ei kasvaisi - se ei ole varma ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, kuten kuivuusstressiä, kuivuutta tai kovakuoriaistuhoja vastaan, eikä se tuota ilmastollista lisäarvoa. Lisäksi onnettomuuksien aiheuttamat raivausalueet ovat nykyään niin lukuisia ja suuria, että osavaltiot eivät enää itse pysty noudattamaan metsänuudistamisaikataulujaan ja -velvoitteitaan, joten nykyisiä lakisääteisiä vaatimuksia ei enää tarvitse ottaa huomioon oikeudellista täydentävyyttä harkittaessa.

Saksa on asettanut itselleen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden saavuttamiseen myös ilmastonmuutosta kestävien metsien käyttöönoton pitäisi osaltaan vaikuttaa, sillä tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Saksan hallituksen ennusteraportti osoittaa jo nyt, että vaadittua metsänmuuntamisvauhtia ja metsänuudistamista koskevaa lakisääteistä vaatimusta ei tulla saavuttamaan, joten ilmastonsuojeluhankkeiden lakisääteinen täydentävyys on itsestäänselvyys.